Projektipäällikön tehtävät sekä Venäjä-markkinointi ja myyntitoiminnot

Projektipäällikön tehtävät sekä Venäjä-markkinointi ja myyntitoiminnot

Tarjoukset 12.8.2016 klo 16:00 mennessä.

Kysymys 1: Minkälaisia projektipäällikön työtehtävät ovat ja kuinka paljon aikaa toimenpiteihin kuluu viikko- / kuukausitasolla?

Vastaus 1: Projektipäällikön tehtäviin kuuluu hankkeen toimenpideohjelman yleinen koordinointi itsenäisesti yritysten suuntaan sekä myös hankkeen hallinnointiin (raportointi rahoittajan suuntaan) liittyvät tehtävät, yhteistyössä Kainuun Etu Oy:n taloushallinnon henkilöiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksillä tulee olemaan tarpeita hankkeen palveluille jatkuvasti. Tästä johtuen tarkkaa ajankäyttövaadetta ei voida etukäteen määrittää; yritysten kanssa kommunikointiin ja käytännön toimenpiteisiin tulee varautua päivittäin. Hallinnointiin liittyvä raportointi on jaksottaista, rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti, käytännössä raportointi on maksatusten mukaisesti, yleisimmin 3-4 kertaa vuodessa. Maksatushakemukset valmistelee taloushallinnon asiantuntijat. Projektipäällikkö valmistelee raportit ja ohjausryhmä hyväksyy ne ennen rahoittajalle toimittamista. Raportointiin liittyy ohjausryhmän kokouksiin osallistuminen esittelijänä ja sihteerinä.

Kysymys 2: Kuinka paljon projektipäällikön täytyy olla läsnä Kainuun alueella ja tavata partnereita? Onnistuisivatko päivittäiset työt sähköisesti, ja tapaamisia Kainuussa olisi harvemmin?

Vastaus 2: Katso edellinen vastaus. Kokemuksesta vastaavantyyppisistä hankkeista voidaan todeta, että hankkeen projektipäällikön tehtävien hoito täysin etänä ei käytännössä ole mahdollista, koska yritykset edellyttävät tapauskohtaisesti palveluita. Pääpaino tämän tyyppisessä hankkeessa tullee olemaan kiinteä yhteistoiminta yritysten kanssa, läsnäolo yritysten kanssa toimenpiteiden mukaan.

Kysymys 3: Voidaanko etukäteen arvioida kuinka paljon projektipäällikkö joutuisi olemaan paikan päällä Kainuussa? Ja millaista tiimiä voisi käyttää?

Vastaus 3: Ks. Edellinen vastaus. Kokemuksesta vastaavantyyppisistä hankkeista voidaan todeta, että hankkeen projektipäällikön tehtävien hoito täysin etänä ei käytännössä ole mahdollista, koska yritykset edellyttävät tapauskohtaisesti palveluita. Pääpaino tämän tyyppisessä hankkeessa tullee olemaan kiinteä yhteistoiminta yritysten kanssa, läsnäolo yritysten kanssa toimenpiteiden mukaan.

Kysymys 4: Montako hankeyritystä odotetaan olevan mukana hankkeessa?

Vastaus 4: Tämän hetken arvio (8.8.2016) hankkeeseen mukaan lähtevistä (yksityisrahoitus) potentiaalisista yrityksistä on noin 20-30 yritystä. Hankkeen toimenpiteiden vaikutus ulottuu toki useampaankin yritykseen.

Kysymys 5: Onko yritykset sekä matkailun ja kaupan alalta?

Vastaus 5: Hankkeen pääasiallinen tavoite on ostosmatkailun aktivoiminen. Matkailukytkentä on kuitenkin hyvin kiinteästi mukana, onhan tavoitteena ostosmatkailun aktivoinnin yhteydessä korostaa Kainuun koko matkailun monipuolisuutta. Hankkeessa kiinteästi mukana olevat yritykset tulevat olemaan molempia, sekä kaupanalan että matkailualan yrityksiä.

Kysymys 6: Kerätäänkö hallinnoijan toimesta mahdolliset yritysrahoitusosuudet, vai kuuluuko se toteuttajalle?

Vastaus 6: Hankkeen yksityisrahoitusosuuksien keruusta vastaa hankkeen hakija / hallinnoija eli Kainuun Etu Oy. Projektipäällikön tehtävät (Pos 1) tai markkinoinnin ja myyntitoimintojen toteuttamisvastuu (Pos 2) eivät sisällä tätä vastuuta.

Kysymys 7: Tehdäänkö viestinäsuunnitelma hankkeen hallinoijan toimesta?

Vastaus 7: Hankkeen viestintäsuunnitelman tekee hankkeen projektipäällikkö ensimmäiseen ohjausryhmän kokoukseen, siellä käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

Kysymys 8: Onko hankeyrityksistä ja niiden palveluista jo olemassa kuvamateriaalia/videokuvaa yms., joka on käytettävissä sähköisen ja mahdollisen printtimateriaalin tuotannossa? Jos ei, järjestetäänkö kuvaukset hallinnoijan toimesta ja kustannuksella?

Vastaus 8: Hankeyrityksistä ja heidän palveluistaan on vaihtelevassa laajuudessa ao. viestintämateriaalia; tarkkaa yksilöintiä ei voida tässä vaiheessa määrittää. Tarjouspyynnössä määritetty kustannusarvio (noin 100.000€) sisältää Pos 1 ja 2 mukaiset kustannukset. Tarjoajan tulee suunnitelmassaan ottaa huomioon budjettiraami.

Kysymys 9: Onko olemassa valmis tietoalusta, jolla hankeyritysten tiedot kerätään (Pos 2., kohta 1)? Jos ei, edellytetäänkö toteuttajan hankkivan sellaisen?

Vastaus 9: Tarjoajan tulee esittää joko jonkun jo markkinoilla olemassa olevan, relevantin ratkaisun hyödyntämistä tiedonkeruussa tai esittää muuta ratkaisua, budjettiraamin puitteissa. Erillistä budjettiosiota ao. alustan tuottamiselle / hankinnalle ei ole suunnitellussa hankebudjetissa.

Kysymys 10: Onko hallinnoijalla tai yrityksillä käytettävissä potentiaalisille venäläisille asiakkaille sähköpostiosoitteistoa, jota voidaan yhteisesti hyödyntää?

Vastaus 10: Hankkeen hakijalla / hallinnoijalla ei ole käytettävissään erillistä sähköpostiosoitteistoa venäläisille asiakkaille suunnattavaan markkinointiin tässä hankekontekstissa. Hankkeeseen mukaan tulevilla, potentiaalisilla hankeyrityksillä niitä on satunnaisesti; osoitetietokantojen käytettävyydestä ei ole hankeen hakemusvaiheessa tarkkaa tietoa.

Kainuun Etu on palkittu Euroopan parhaana aluekehitysyhtiönä 2016